IRTIOTTO NATOSTA
Taiteilijoiden
rauhanjärjestön vuosikokous esittää puolustuspoliittiseen selontekoon lisää
pehmeitä arvoja.
Taiteilijoiden
rauhanjärjestö PANDin vuosikokous 27.10. Helsingissä vaatii Suomen
puolustuspoliittisen linjauksen muuttamista. Suomen puolustusratkaisu nojaa
koko maan puolustamiseen, yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen
puolustukseen. Tämä voidaan varsin hyvin saavuttaa myös ilman jatkuvaa
lähentymistä kohti sotilasliitto Natoa. PAND vaatii Suomen hallitusta
lopettamaan osallistumisen Nato-johtoisiin sotaharjoituksiin.
Taiteilijoiden
rauhanjärjestön vuosikokous Helsingissä haluaa, että uutta puolustuspoliittista
selontekoa laadittaessa Suomen on irtisanouduttava selkeästi kaikista
Nato-johtoisista toiminnoista. Suomen ei tule osallistua Islannin
ilmatilanvalvontaan. Jo sovitut useiden
miljardien asehankintavaltuudet ja arktisen alueen militarisoitumiseen johtavat
prosessit tulee purkaa.
ASERIISUNTA
PAND pitää huolestuttavana
tilannetta jossa aseriisunta on jäissä. Suomen kansainvälinen uskottavuus on
kyseessä jos yhtäältä ratifioidaan aseistariisunnan sopimuksia ja toisaalta
hallitus vain kasvattaa asemenoja. Aseriisunta
tulee ottaa puheiden sijaan konkreettiseksi tavoitteeksi.
PUOLUSTUSPOLIITTINEN SELONTEKO
PAND esittää, että Suomen
tulevaan puolustuspoliittiseen suunnitelmaan rakennettaisiin kokonaan uusi
sektori, jossa koulutuksella, sivistyksellä ja kulttuurilla olisi oma
strateginen tehtävänsä. PAND esittää, että esimerkiksi ystävyysseurojen
toiminnan rahoittamista pitäisi juuri hyvien kansojen välisten yhteyksien
vahvistamiseksi edelleen jatkaa ja lisäresurssoida eikä vähentää niiden
rahoitusta kuten hallitus on nyt esittänyt.
Niin sanottuja pehmeitä arvoja, ihmisten kulttuurituntemusta, vuorovaikutusta ja erilaista erikoisosaamista kuten maahanmuuttajien monikulttuurisia taitoja tulisi ottaa mukaan uusina resursseina perinteisen asepuolustuksen rinnalle.
PAND pitää
puolustusministeri Carl Haglundin pragmaattista suhdetta sotilasliitto Natoon
huolestuttavana. Haglundin helppo ja käytännöllinen suhde Natoon yhdistettynä Kataisen
kuuden puolueen hallituksen Nato-yhteistyön salailuun on johtanut siihen, että
yhtä vähän Suomen kansalaisille kuin eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenille
ei ole tiedotettu mitään siitä, että Suomi on jo toistamiseen osallistunut
kuluvan vuoden aikana Nato-johtoisiin sotaharjoituksiin Baltiassa. Puolustusministeri
Carl Haglund suhtautuu asiasta nousseeseen kohuun ylimielisesti toteamalla,
että hallituksella on täysi mandaatti päättää harjoituksista.
PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUS
Puolustusministeriössä on
käynnissä puolustusvoimauudistus, joka tähtää 2020-luvulle. Uudistuksella
pyritään kehittämään Suomen sotilaallista puolustuskykyä. Suomen osallistuminen
kansainvälisiin sotaharjoituksiin on osoittanut miten huonosti ministeriö on
hoitanut kansalaisyhteyksiään ja tiedotusta. PANDIN mielestä puolustusvoimauudistuksessa
pitää entistä enemmän nostaa esille toiminnan avoimuus ja ministeriön kansalaisyhteyksiä
on syytä kehittää.
KANSAN NATO-VASTAISUUS
Ministeriön ylimielisyys
jatkuu siinä, että kansan Nato-vastaisuutta ei oteta huomioon kun
puolustusvoimien uudistusta ja verkostoitumista suunnitellaan. YK:n
aseriisunnan tavoitteet on jo vuosiksi laitettu jäihin. On väärää ja Suomen
turvallisuudelle haitallista, että Kataisen hallitus määrätietoisesti hyväksyy
Nato-yhteensopivien ohjuksien ja aseiden miljardiluokan ostot. Asehankinnoilla
ja sotaharjoituksilla kuuden puolueen hallitus vahvistaa yhteistyötä
sotilasliitto Naton kanssa räikeästi aikana jolloin hallitus toteuttaa
merkittäviä leikkauksia kansalaisten perusturvasta.
